Vuosi 2017

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2017

Liiketoimintamallin kuvaus

Posti on logistiikka- ja postialan palveluyhtiö, joka palvelee sekä henkilö- että yritysasiakkaita ja julkista sektoria. Postin liiketoiminta muodostuu paketti- ja printtituotteiden jakelupalveluista, verkkokaupan palveluista, kokonaisvaltaisista toimitusketjuratkaisuista, kuten varastointi- ja sisälogistiikan palveluista, sekä laajasta kirjosta yritysten ja yhteisöjen kuljetuspalveluja, esimerkkinä elintarvikelogistiikan ja rahdin palvelut. Lisäksi Posti tarjoaa erilaisia digitaalisia palveluja, globaaleja ohjelmistoratkaisuja sekä koti- ja hoivapalveluja.

Posti raportoi tuloksen Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut, Itella Venäjä ja OpusCapita -segmenttien mukaisesti. Postin liiketoimintaa johdetaan neljän liiketoimintaryhmän – Postipalvelut, Paketti- ja logistiikkapalvelut, Itella Venäjä sekä OpusCapita – kautta. Yhtiöllä on toimintaa 11 maassa ja henkilöstön määrä tilikauden 2017 lopussa oli noin 20 000. Suomessa yhtiö työllisti tilikauden lopussa noin 16 500 henkilöä ollen näin Suomen suurimpia yritystyönantajia.

Toimintaympäristö

Postin toimintaympäristö on suuressa muutoksessa. Kuluttajakäyttäytymisen muutokset, digitalisaation kiihtyminen, kaupan murros, verkkokaupan nopea kasvu, markkinan kireä kilpailutilanne ja teknologian kehittyminen haastavat Postia ennen näkemättömällä tavalla. Postille on hyvin tärkeää jatkuvasti parantaa asiakastyytyväisyyden ja -kokemuksen laatua. Se on myös oleellista kilpailukyvyn ja kannattavuuden turvaamisessa murroksen keskellä. Jatkuva uudistuminen on välttämätöntä perinteisten postitoimitusten vähentyessä.

Verkkokaupan kasvu kiihtyi katsauskauden loppua kohden, mikä heijastui positiivisesti Postin pakettivolyymeihin. International Post Corporationin tutkimuksen mukaan suomalaiset eroavat merkittävästi muista eurooppalaisista siinä, miten he haluavat vastaanottaa pakettinsa. Esimerkiksi 22 % suomalaiskuluttajista toivoo, että paketit toimitetaan pakettiautomaatteihin, joiden määrää Posti on kasvattanut. Muiden maiden kuluttajista vastaava luku oli 4 %. Ulkomaisista verkkokaupoista tehtyjen ostosten määrä on kasvussa.

Kotimainen kysyntä on jatkunut voimakkaana työllisyystilanteen ja kuluttajien ostovoiman paranemisen myötä. Suomen Pankin arvioiden mukaan talouskasvu voimistui ja bruttokansantuote kasvoi 3,1 % vuonna 2017. Kasvua on myös vauhdittanut viennissä tapahtunut selkeä käänne. Liikenneviraston mukaan raskaan liikenteen määrät ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti jo huhtikuusta 2016. BKT:n kasvu näkyi myös Postin kasvavissa rahtivolyymeissa vuonna 2017.


Perinteisen postin jakeluvolyymien lasku ja paperisen viestinnän siirtyminen verkkoon kuitenkin jatkuivat. Trendi näkyy erityisesti iPost-tuotteiden ja tulostuspalveluiden volyymeissa. Kilpailu on lisääntynyt postinjakelussa. Postin lisäksi postia jakaa tällä hetkellä 13 jakeluyhtiötä. Venäjän talous jatkoi maltillista kasvua. Venäjän talousministeriö arvioi maan BKT:n kasvaneen vuonna 2017 noin 1,5 %. IMF arvioi Venäjän BKT:n kasvun olevan 1,7 % vuonna 2018. Rupla heikkeni edellisvuoden lopusta 7,9 %.

Viestinvälitys ja logistiikka-alan työehtosopimus hyväksyttiin 28.9.2017. Uusi sopimus tuli voimaan 1.11.2017 ja on voimassa kaksi vuotta. Kahden vuoden sopimuksen syntyminen on Postille tässä suuressa murrostilanteessa merkityksellistä, ja se antaa yhtiölle hyvän pohjan jatkaa hallitusti välttämätöntä Postin uudistamista. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa sovittu välityslautakunta antoi 1.2.2018 ratkaisun alan työehtosopimuksen 1,31 %:n yleiskorotuksesta. Korotus tulee voimaan takautuvasti 1.11.2017 lähtien.

Postilain uudistus on jatkoa vuonna 2016 voimaan tulleelle postilain muutokselle, jonka myötä kirjejakelu on ilmoituksen varaista toimintaa ja kuuluu vapaan kilpailun piiriin. Uudistus koskee yleispalvelutuotteita eli käytännössä postimerkillä varustettuja kirjeitä ja kortteja. Paketeissa yleispalvelu kattaa postimerkillä maksetut ulkomaille lähetettävät paketit. Sanoma- ja aikakauslehtien jakelu ei kuulu postilain piiriin.

15.9.2017 voimaantulleen muutoksen myötä yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuu viitenä päivänä viikossa suuressa osassa Suomea eli niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakelua. Näillä alueilla Postin tulee kilpailuttaa yleispalvelukirjeiden jakelu 1.7.2018 lähtien. Taajama-alueilla sallitaan vähintään kolmipäiväinen jakelu, jos alueella on tarjolla sanomalehtien varhaisjakeluverkko.

Postin tavoitteena on olla vuonna 2020 asiakaslähtöinen ja kannattava logistiikan ja postialan palveluyhtiö. Strategian ytimenä on neljä päätavoitetta, joiden avulla Posti aikoo selviytyä murroksesta voittajana: menestyminen verkkokaupassa, kirjeen pitäminen tärkeänä asiakkaille, Postin palvelukulttuurin uudistaminen sekä digitalisaation hyödyntäminen Postin palvelujen parantajana.

Muutokset segmenttiraportoinnissa

OpusCapitassa toteutettiin tilikaudella merkittäviä rakennejärjestelyjä ja taloushallinnon ulkoistusliiketoiminnasta sekä Suomen ulkopuolisesta digitoinnista luovuttiin. OpusCapitan dokumenttien ja laskujen lähetys sekä Suomen digitointi siirrettiin osaksi Posti-, paketti- ja logistiikkapalveluja 1.10.2017 alkaen. Siirron jälkeen Buyer-Supplier Ecosystem -liiketoiminta toimii omana kokonaisuutenaan OpusCapita -segmentissä. Segmenttiraportointia on muutettu vastaamaan uutta liiketoimintarakennetta. Muutokset on esitetty takautuvasti myös tilikausien 2015 ja 2016 vertailutiedoissa.


Liikevaihto ja tulos 2017

Työpäiviä oli vuonna 2017 kaksi vähemmän kuin edellisvuonna. Työpäivien määrällä on vaikutus konsernin liikevaihtoon ja tulokseen.

Konsernin liikevaihto kasvoi 2,5 % ja oli 1 647,0 (1 607,6) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi Suomessa 2,4 % ja muissa maissa 3,0 %. Kansainvälisen liikevaihdon osuus oli 14,5 % (14,4 %).

Konsernin oikaistu käyttökate heikkeni ja oli 118,6 (126,7) miljoonaa euroa, 7,2 % (7,9 %).

Konsernin käyttökate heikkeni ja oli 83,7 (116,0) miljoonaa euroa, 5,1 % (7,2 %).

Oikaistu liiketulos heikkeni ja oli 42,4 (47,1) miljoonaa euroa eli 2,6 % (2,9 %) liikevaihdosta.

Erityiserät heikensivät tulosta 69,9 (16,4) miljoonaa euroa. Erityiseriin sisältyy Venäjällä suljettavien varastojen vuokrasopimuksiin liittyvä varaus 18,2 miljoonaa euroa. OpusCapitan rakennejärjestelyjen ja toimintojen uudelleenkeskittämisen yhteydessä päivitettiin rahavirtaa tuottavan yksikön tulevaisuuden näkymiä ja rahavirtaennusteita, minkä perusteella kirjattiin liikearvosta 33,9 miljoonan euron arvonalennus.

Liiketulos oli -27,5 (30,7) miljoonaa euroa eli -1,7 % (1,9 %) liikevaihdosta.

Tulos ennen veroja oli -36,9 (29,5) miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat 9,4 (1,2) miljoonaa euroa. Muutos johtui valuuttakurssieroista ja arvonalennuksista.

Oman pääoman tuotto oli -8,0 % (3,9 %). Yleispalveluvelvoitteen piiriin kuuluvia lähetyksiä oli 5,5 % (5,6 %) kaikista Postin lähetyksistä.

Yleispalveluvelvoitteen alaisen toiminnan osuus oli 136,7 (135,9) miljoonaa euroa eli 8,3 % (8,5 %) konsernin liikevaihdosta.


Konsernin avainluvut

 

 

2017

2016

oikaistu

2015*

Liikevaihto, milj. euroa

1 647,0

1 607,6

1 649,1

Oikaistu käyttökate, milj. euroa

118,6

126,7

128,2

Oikaistu käyttökate, %

7,2

7,9

7,8

Käyttökate, milj. euroa

83,7

116,0

147,2

Käyttökate, %

5,1

7,2

8,9

Oikaistu liiketulos, milj. euroa

42,4

47,1

47,6

Oikaistu liiketulos, %

2,6

2,9

2,9

Liiketulos, milj. euroa

-27,5

30,7

54,8

Liiketulos, %

-1,7

1,9

3,3

Tulos ennen veroja, milj.euroa

-36,9

29,5

42,3

Tilikauden tulos, milj. euroa

-44,3

23,2

35,1

Liiketoiminnan rahavirta

96,0

63,1

81,9

Oman pääoman tuotto (12 kk), %

-8,0

3,9

6,2

Sijoitetun pääoman tuotto (12 kk), %

-4,5

5,1

6,4

Omavaraisuusaste, %

48,8

54,9

46,9

Nettovelkaantumisaste, %

-8,8

-13,6

-10,9

Bruttoinvestoinnit, milj. euroa

73,3

100,4

66,8

Henkilöstö keskimäärin

20 316

20 632

22 219

Henkilöstö keskimäärin, FTE

17 912

18 529

20 095

Osingot, milj. euroa

40,0**

60,0

18,0

* Tuloutusperiaatteen muutoksella oikaistut luvut

** Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle


Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

Postin tuotteiden volyymit kehittyivät edellisvuodesta seuraavasti:

  • Osoitteelliset kirjeet -10 % (-7 %)
  • iPost-tuotteet -4 % (-9 %)
  • Paketit Suomessa ja Baltiassa 9 % (6 %), B2C-paketit 12 % (8 %)
  • Kotimaan rahti* rahtikirjoissa mitattuna 8 % (9 %)
  • Varastojen täyttöaste Suomessa keskimäärin vuoden aikana 78 % (68 %)

* Kotimaan rahti on raportoitu ilman elintarvikelogistiikkaa

Postin toimittamien pakettien määrä Suomessa ja Baltiassa oli yhteensä 40 (37) miljoonaa pakettia. Luku ei sisällä verkkokaupan kirjeenomaisia lähetyksiä, joiden määrä on kasvussa. Vuonna 2017 Posti toimitti suomalaisille kuluttajille kuukausittain yli miljoona kiinalaisista verkkokaupoista lähtöisin olevaa kirjettä. Baltiassa pakettivolyymi kasvoi 25 %.

Sähköisten Netposti-kirjeiden volyymi kasvoi 1 %. Netpostin käyttäjämäärä kasvoi 16 % ja oli vuoden lopussa 795 (686) tuhatta.

Posti-, paketti- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto kasvoi ja oli 1 448,7 (1 416,0) miljoonaa euroa. Liikevaihto eriteltynä alla.

Posti-, paketti- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto:

 

Liikevaihto, milj. euroa

2017

2016, oikaistu

Muutos

Kirje- ja markkinointipalvelut

630,2

651,9

-3,3 %

Lehtipalvelut

166,9

171,4

-2,6 %

Pakettipalvelut

287,5

276,7

3,9 %

Logistiikkapalvelut

373,4

322,6

15,8 %

Muu toiminta ja eliminoinnit

-9,3

-6,7

 

Yhteensä

1 448,7

1 416,0

2,3 %

    

Kirje- ja markkinointipalveluiden liikevaihto laski. Volyymien laskua kompensoivat hintamuutokset. Pakettipalveluiden liikevaihto kasvoi etenkin kuluttajapaketin kasvaessa. Pakettipalveluissa kehitys oli erittäin myönteistä etenkin kotimaan ja ulkomailta Suomeen suuntautuvien B2C-pakettien volyymien osalta. Pakettien päivävolyymeissa tehtiin uusi ennätys joulukuussa. Suomen talouskasvun piristymisen lisäksi kasvua vauhdittivat erityisesti joulusesongin ja Black Friday -kampanjoiden ennätyksellinen myynti.


Postilla oli joulukuun lopussa Suomessa yhteensä 1 464 palvelupistettä, joista 533 oli pakettiautomaatteja. Pakettiautomaattien kautta kulkeneiden pakettien määrä kasvoi 47 %. Logistiikkapalveluissa kotimaan rahdin liikevaihto kasvoi myönteisesti myös yritysostojen johdosta. Varastoliiketoiminnassa varastojen täyttöasteet paranivat.

Posti-, paketti- ja logistiikkapalveluiden oikaistu käyttökate heikkeni ja oli 106,3 (109,0) miljoonaa euroa, 7,3 % (7,7 %). Oikaistua käyttökatetta heikensi kirje- ja markkinointipalveluiden liikevaihdon lasku, jota tuotannon säästöt eivät täysin kompensoineet. Käyttökate parani ja oli 102,2 (93,4) miljoonaa euroa, johtuen edelliseen vuoteen sisältyvistä henkilöstöön liittyvistä kertaeristä.

Oikaistu liiketulos heikkeni ja oli 60,4 (61,9) miljoonaa euroa, 4,2 % (4,4 %). Perinteisen postitoiminnan tuloksen heikentymistä kompensoivat sekä liikevaihdon että kannattavuuden paraneminen paketti- ja logistiikkapalveluissa.

Erityiseriä kirjattiin tulosta heikentävästi 11,1 (19,4) miljoonaa euroa. Erityiserät liittyvät liikearvon arvonalennukseen sekä henkilöstön uudelleenjärjestelyihin. Noin 7,0 miljoonaa euroa kolmannella neljänneksellä tehdystä OpusCapitan liikearvon arvonalennuksesta, joka oli yhteensä 33,9 miljoonaa euroa, kohdistuu muuttuneessa raportointirakenteessa Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut -segmenttiin.

Liiketulos parani ja oli 49,3 (42,5) miljoonaa euroa. Posti osti tammikuussa HR Hoiva Oy:n (nykyisin Posti Kotipalvelut Oy).

Posti ja Solemo Oy perustivat huhtikuussa sisälogistiikkapalveluja tarjoavan yhteisyritys Flexon.

Posti vahvisti kesällä varhaisjakelua ostamalla Kaakon Viestinnän varhaisjakelutoiminnot ja yhdisti koko Postin varhaisjakelun uuteen Posti Palvelut Oy -tytäryhtiöön.

Posti osti kesällä SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n henkilökohtaisen avustamisen liiketoiminnan.

Uusista asuintalojen auloihin asennettavista Smartpost-automaateista on allekirjoitettu laajat yhteistyösopimukset YIT:n, Bonavan, Skanskan, SRV:n, Saton, Hekan (Helsingin kaupungin asunnot), Espoon asunnot ja Kojamon kanssa. Toimitiloihin asennettavista automaateista on allekirjoitettu sopimus Securitaksen kanssa.

Ruotsin, Norjan ja Puolan digitointi ulkoistettiin 2.10.2017 yhdysvaltalaiselle BancTecille.


Itella Venäjä

Itella Venäjän liikevaihto kasvoi paikallisessa valuutassa 1,1 %. Euromääräinen liikevaihto kasvoi 13,8 % ja oli 119,1 (104,6) miljoonaa euroa. Liikevaihtoon vaikutti positiivisesti ruplan kurssimuutosten lisäksi kuljetusliiketoiminnan kasvu, jota puolestaan tasoitti varastoliiketoiminnan kapasiteetin lasku.

Oikaistu käyttökate parani ja oli 3,7 (2,6) miljoonaa euroa, 3,1 % (2,5 %). Oikaistun käyttökatteen paraneminen johtui varastokapasiteetin vähentämisestä. Käyttökate heikkeni ja oli -14,4 (3,9) miljoonaa euroa. Kannattavuutta rasittivat edelleen valuuttamääräiset vuokrasopimukset. Toiminnan keskittämiseksi päätettiin vuokravarastojen sulkemisesta kahdella paikkakunnalla, minkä vuoksi joulukuussa kirjattiin 18,2 miljoonan euron varaus varastojen vuokrasopimuksiin liittyen.

Oikaistu liiketulos parani ja oli -3,5 (-4,0) miljoonaa euroa.

Varastojen keskimääräinen täyttöaste parani edellisvuodesta Moskovassa ja heikkeni muilla alueilla. Keskimääräinen täyttöaste oli Moskovassa 84,2 % (77,4 %) ja muilla alueilla 74,4 % (85,9 %). Yksi Moskovan suurista varastoista suljettiin ensimmäisen neljänneksen aikana ja alueiden kolme varastoa suljettiin kahden viimeisen kvartaalin aikana.

Venäjän rupla heikkeni edellisvuodesta 7,9 %.

Liiketulos heikkeni ja oli -21,5 (-2,7) miljoonaa euroa.


OpusCapita

OpusCapitan sähköisten transaktioiden vertailukelpoinen volyymi kasvoi edellisvuoteen verrattuna 31 %.

OpusCapitan liikevaihto kasvoi 4,4 % ja oli 64,7 (62,0) miljoonaa euroa. Liikevaihdosta 51,5 % tuli Suomesta ja 48,5 % muista maista.

Oikaistu käyttökate heikkeni ja oli -2,6 (3,1) miljoonaa euroa, -4,0% (5,1%). Käyttökatteen heikkenemiseen vaikuttivat merkittävät muutokset etenkin tuotekehitys- ja tuoteorganisaatiossa sekä suuret panostukset myyntiin ja markkinointiin. Käyttökate heikkeni ja oli -3,6 (2,1) miljoonaa euroa.

Oikaistu liiketulos heikkeni ja oli -7,9 (-1,2) miljoonaa euroa, -12,3 % (-1,9 %).

Katsauskaudella kirjattiin tulosta heikentävästi 27,9 (1,3) miljoonaa euroa erityiseriä. OpusCapitan rakennejärjestelyjen ja toimintojen uudelleenkeskittämisen yhteydessä päivitettiin myös rahavirtaa tuottavan yksikön tulevaisuuden näkymiä ja rahavirtaennusteita. Tämän seurauksena liikearvosta kirjattiin yhteensä 33,9 miljoonan euron arvonalennus, josta 26,9 miljoonaa euroa kohdistui muuttuneen raportointirakenteen mukaisesti OpusCapitaan.

Liiketulos heikkeni ja oli -35,9 (-2,5) miljoonaa euroa.

OpusCapita osti 13.7.2017 sveitsiläisen sähköisen laskutuksen markkinoilla toimivan Billexco AG:n.

Neljännellä vuosineljänneksellä OpusCapitan uusi organisaatio astui voimaan ja toiminta jakautuu nyt neljään tuotelinjaan, jotka ovat Business Network, Cash Management, Procurement and Invoice Automation ja Product Information management. Samassa yhteydessä järjesteltiin tukitoimintoja ja rajapintoja Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelu -segmentin kanssa.


Muut toiminnot

Taloushallinnon ulkoistuspalveluita tarjoavan Finance and Accounting Outsourcing -liiketoiminnan myynti saatettiin päätökseen kolmannella vuosineljänneksellä.

Segmenttien avainluvut

 

miljoonaa euroa

2017

2016

Liikevaihto

   

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

1 448,7

1 416,0

Itella Venäjä

119,1

104,6

OpusCapita

64,7

62,0

Muut toiminnot

23,5

36,8

Sisäinen myynti

-9,0

-11,9

Konserni yhteensä

1 647,0

1 607,6

     

Liikevaihdon muutos-%

   

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

2,3 %

-2,2 %

Itella Venäjä

13,8 %

-12,0 %

OpusCapita

4,4 %

10,4 %

Konserni yhteensä

2,5 %

-2,5 %

     

Oikaistu käyttökate

   

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

106,3

109,0

Itella Venäjä

3,7

2,6

OpusCapita

-2,6

3,1

Muut toiminnot

11,2

12,0

Konserni yhteensä

118,6

126,7

     

Käyttökate

   

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

102,2

93,4

Itella Venäjä

-14,4

3,9

OpusCapita

-3,6

2,1

Muut toiminnot

-0,6

16,7

Konserni yhteensä

83,7

116,0

     

Oikaistu käyttökate, %

   

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

7,3 %

7,7 %

Itella Venäjä

3,1 %

2,5 %

OpusCapita

-4,0 %

5,1 %

Konserni yhteensä

7,2 %

7,9 %

     

Käyttökate, %

   

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

7,1 %

6,6 %

Itella Venäjä

-12,0 %

3,7 %

OpusCapita

-5,6 %

3,4 %

Konserni yhteensä

5,1 %

7,2 %

     

Oikaistu liiketulos

   

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

60,4

61,9

Itella Venäjä

-3,5

-4,0

OpusCapita

-7,9

-1,2

Muut toiminnot

-6,5

-9,7

Konserni yhteensä

42,4

47,1

     

Liiketulos

   

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

49,3

42,5

Itella Venäjä

-21,5

-2,7

OpusCapita

-35,9

-2,5

Muut toiminnot

-19,4

-6,6

Konserni yhteensä

-27,5

30,7

     

Oikaistu liiketulos, %

   

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

4,2 %

4,4 %

Itella Venäjä

-2,9 %

-3,8 %

OpusCapita

-12,3 %

-1,9 %

Konserni yhteensä

2,6 %

2,9 %

     

Liiketulos, %

   

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

3,4 %

3,0 %

Itella Venäjä

-18,1 %

-2,6 %

OpusCapita

-55,4 %

-4,0 %

Konserni yhteensä

-1,7 %

1,9 %

     
     

Rahoitus ja investoinnit

Konsernin liiketoiminnan rahavirta ennen investointeja oli 96,0 (63,1) miljoonaa euroa. Rahavirtalaskelman mukaiset investoinnit olivat 77,0 (92,3) miljoonaa euroa.

Vuoden aikana investoitiin pienehköihin yritysostoihin. Posti käynnisti tilikaudella 26 000 m²:n rahtiterminaalin rakentamisen Vantaan Suokalliontielle. Terminaali valmistuu kesällä 2018. Lisäksi investoitiin tietojärjestelmiin, kuljetuskalustoon ja tuotantohankkeisiin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista ja eräpäivään asti pidettävien sijoitusten rahavirta oli 54,3 (88,9) miljoonaa euroa.

Likvidit varat olivat vuoden lopussa 123,7 (159,9) miljoonaa euroa ja käyttämättömät sitovat luottolimiitit olivat 210,0 (150,0) miljoonaa euroa. Konserni teki kaksi uutta 60 miljoonan euron suuruista pitkäaikaista lainasopimusta. Näistä toinen nostettiin toisella vuosineljänneksellä. Vuonna 2011 liikkeelle laskettu 100 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina maksettiin kokonaisuudessaan pois joulukuussa. Konsernin korollinen velka oli 120,0 (132,1) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 48,8 % (54,9 %) ja nettovelkaantumisaste -8,8 % (-13,6 %).

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tutkimus- ja kehitystoiminnasta aiheutuneita kuluja oli 5,6 (8,4) miljoonaa euroa eli 0,4 % (0,6 %) konsernin liiketoiminnan menoista vuonna 2017.

Posti-, paketti- ja logistiikkapalveluissa investoitiin kuluttajille suunnattujen digipalvelujen kehittämiseen. Digitaalisten palveluiden avulla Posti pystyy parantamaan henkilöasiakkaiden palvelua ja asiakaskokemusta. Esimerkiksi uuden mobiiliapplikaation avulla luomme kuluttajille uusia palveluja, jotka helpottavat arjen rutiineja ja vastaavat yhä useampiin asiakastarpeisiin. OpusCapita jatkoi vuoden aikana investointeja ratkaisuihin, joiden avulla Purchase-to-Pay- ja Cash Management -tuotelinjoja kehitetään edelleen. Tutkimus- ja kehitysmenoja panostettiin uusiin tuotteisiin ja pilvipalveluihin. Myös monikanavaisessa laskutuksessa käytettävän viestialustan kehittäminen jatkui.


Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Johdanto

Posti noudattaa vastuullisia liiketoimintatapoja kaikessa toiminnassaan. Postin vastuullisuuslinjauksissa on huomioitu YK:n Global Compactin periaatteet, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Global Compact -periaatteet sisältävät ihmisoikeuksia, ympäristöä ja korruptiota koskevaa itsesääntelyä. YK:n ohjaavat periaatteet täsmentävät yrityksen ihmisoikeusvastuuta edellyttäen yritykseltä ihmisoikeuksien kunnioittamista. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet sisältävät linjauksia kestävän kehityksen turvaamiseksi.

Posti raportoi yritysvastuusta kansainvälisen Global Reporting Initiative GRI G4-raportointiviitekehyksen mukaisesti. Lisäksi Posti noudattaa valtio-omistajan asettamia raportointivaatimuksia. Ympäristölaskennassa noudatetaan World Business Council for Sustainable Development (WBCSD) Greenhouse Gas (GHG) -protokollaa sekä GHG Inventory Standard for the Postal Sector -protokollaa, joka sisältää edellisestä johdetut yksityiskohtaisemmat ohjeet toimialalle. Seuraava yritysvastuuraportti julkaistaan maaliskuussa 2018 ja siinä käsitellään tarkemmin yritysvastuun eri osa-alueita.

Ympäristövastuu

Posti tunnistaa, arvioi ja hallitsee ympäristöön vaikuttavia osa-alueita toiminnoissaan ja on laatu- ja ympäristöpolitiikassaan sitoutunut vähentämään oman toimintansa ympäristövaikutuksia sekä kuljetusten että kiinteistöjen energiankäytön osalta. Ympäristövastuun osalta riskiksi on tunnistettu esimerkiksi liikenneonnettomuudet, jotka saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristövahinkoja. Toteutuessaan tällaisella riskillä voi olla haitallinen vaikutus luontoon sekä asiakkaan omaisuuteen. Riskiä hallinnoidaan osana työturvallisuusjohtamista esimerkiksi kuljettajien kouluttamisella, asiaankuuluvalla työohjeistuksella sekä huolellisella perehdytyksellä.

Postin ympäristöjohtamisen perustana on ympäristöjohtamisen standardi ISO 14001. Henkilöstön tietoisuutta ympäristöasioista edistetään koulutusten ja perehdytyksen kautta osana ISO 14001 -johtamisjärjestelmää. Ympäristöasiat ovat säännöllisesti esillä myös sisäisen viestinnän kanavissa. Sertifioidut ympäristöjärjestelmät kattoivat vuoden 2017 lopussa 87 % (83 %) konsernin henkilöstöstä.

Onnistuneen ympäristöjohtamisen tuloksena Posti auttaa myös asiakkaitaan vähentämään ympäristökuormitusta palvelujensa kautta. Kaikki Postin palvelut Suomessa ovat hiilineutraaleja Posti Green -palveluja. Kuljetuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä vähennetään kuljetusten yhdistelyllä ja reittisuunnittelulla, sujuvalla ja turvallisella ajotavalla sekä kaluston uusimisella. Jäljelle jääneet päästöt kompensoidaan osallistumalla sertifioituihin ilmastoprojekteihin.


Postin tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä Suomessa 30 % vuoteen 2020 mennessä suhtautettuna liikevaihtoon vertailuvuoden ollessa 2007. Vuonna 2017 päästömme suhteessa liikevaihtoon ovat vähentyneet 17 % (13 %) Suomessa. Konsernin absoluuttiset hiilidioksidipäästöt vuonna 2017 olivat 196 500 (164 300) tonnia. Päästöjen kasvu selittyy pääosin laskennan laajentamisella kattamaan myös Venäjän ja Baltian maiden alihankinnan kuljetukset sekä vuoden 2016 yritysostot Kuljetus Kovalainen Oy:n ja Veine Oy:n.

Sosiaaliset asiat ja henkilöstö

Yhteiskunnallinen vastuu tarkoittaa Postille sitä, että yhtiö on sitoutunut tuottamaan eri asiakasryhmille luotettavia ja laadukkaita palveluita. Posti käsittelee kaikkia tieto- ja tuotevirtoja luottamuksellisesti ja tietoturvallisesti. Yhtiö toimii eettisesti, avoimesti ja läpinäkyvästi kaikkien sidosryhmiensä kanssa.

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR) asettaa uusia vaatimuksia henkilötietojen käsittelyyn 25.5.2018 alkaen. Posti on valmistautunut tietosuoja-asetuksen tuomiin muutoksiin GDPR-valmisteluprojektilla, jonka tavoitteena on parantaa muun muassa tietosuojan valmiutta, henkilöstön tietoisuutta ja prosessien ja järjestelmien suojausta. Osana valmistautumista tietosuoja-asetukseen henkilöstöä koulutetaan kaikille työntekijöille suunnatulla lähtötason koulutuksella. Lisäksi tietyille henkilöstöryhmille on pidetty syventävä tietosuojakoulutus. Vuoden 2017 lopussa peruskoulutuksen suorittaneita oli 61 % konsernin henkilöstöstä (pl. Itella Venäjä). Koulutusten avulla pyrimme ennaltaehkäisemään mahdollisia tietosuojaan liittyviä riskejä, kuten henkilötietojen pääsemisen vääriin käsiin. Turvallisen ja terveellisen työympäristön tarjoaminen työntekijöille on Postin henkilöstövastuun keskeinen tavoite. Tähän päästään kehittämällä jatkuvasti työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtamista. Työvoimavaltaisella alalla henkilöstön sairauspoissaolojen hyvä hallinta ja työtapaturmien tehokas ja laajapohjainen ehkäiseminen ovat erittäin tärkeitä paitsi henkilöstön hyvinvoinnin ja tuottavuuden, myös konsernin kannattavuuden kannalta.

Pitkällä aikavälillä tavoitteena on tapaturmaton työpaikka. Tavoitteen saavuttamiseksi työturvallisuutta johdetaan päivittäisjohtamisen kautta systemaattisesti. Henkilöstön osaamista ja tietoisuutta työturvallisuuteen liittyen lisätään ja turvallisuutta edistäviä työtapoja kehitetään suunnitelmallisesti. Kaikki tapaturma- ja vaaratilanteet tutkitaan. Turvallisuushavaintojen ja niistä seuraavien korjaavien toimenpiteiden tekeminen on osa jatkuvaa parantamista. Vuonna 2017 henkilöstön tekemiä turvallisuushavaintoja oli yhteensä 11 699 (10 401) kappaletta. Luku kattaa Suomen ja Viron toiminnot.

Posti uusi raportointivuonna työkyvyn varmistamisen mallin. Uudessa mallissa keskeistä on esimiehen varhainen tunnistaminen ja puuttuminen mahdollisiin työkykyongelmiin työhyvinvointikeskusteluiden avulla. Tavoitteena on ennaltaehkäistä pitkäkestoisten työkyvyttömyystilanteiden synty. Työkykyhaasteet ovat yksi keskeinen työturvallisuus- ja työhyvinvoinnin riski.


Postissa seurataan poissaoloon johtaneiden työpaikkatapaturmien osalta tapaturmataajuusmittaria LTA1 (työtapaturma/miljoona työtuntia). Suomen osalta LTA1 oli 46 (43). Muiden maiden osalta, mukaan lukien Venäjä, tunnusluku oli 13. Luvuissa ovat mukana työajalla sattuneet, vähintään päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat. LTA1-tunnusluvut kattavat yli 90 % henkilöstöstä pois lukien Flexo sekä Posti Kotipalvelut. Vakavat, yli kuukauden poissaoloon johtaneet työtapaturmat ovat konsernissa vähentyneet 21 % verrattuna edelliseen vuoteen. Konsernin sairauspoissaoloprosentti oli 5,7 % kattaen kaikki toimintamaat lukuun ottamatta Venäjää ja Liettuaa. Suomen osalta sairauspoissaoloprosentti kääntyi hienoiseen laskuun ollen 5,9 % (6,6 %). Luku kattaa kaikki Suomen toiminnot pois lukien Flexo ja Posti Kotipalvelut.

Posti on ison transformaation edessä ja tämä asettaa paineita muutosjohtamisen onnistumiselle. Muutoksen ja tulevaisuuden suunnan viestimisessä olennainen rooli on esimiehillä. Mittaamme konsernitasolla vuosittain esimiestyön onnistumista indeksillä, joka koostuu suorituksen johtamisesta sekä oikeudenmukaisuuden, työturvallisuuden ja muutosjohtamisen onnistumisesta esimiestyössä. Vuonna 2017 tämä johtajuusindeksi oli 65 % (63 %). Indeksi kattaa Suomen toiminnot pois lukien OpusCapita, Flexo ja Posti Kotipalvelut. Tavoitteena on johtamisen ja esimiestyön jatkuva parantaminen.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä lahjonnan ja korruption torjunta

Posti on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan ja edellytämme samaa myös yhteistyökumppaneiltamme ja toimittajiltamme. Posti noudattaa YK:n Global Compact -periaatteita ihmisoikeusvastuun toteuttamisessa. Yhtiö on myös huomioinut YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet tärkeimmissä vastuullisuusdokumenteissaan: työntekijän toimintaohjeissa (Code of Conduct), konsernin yritysvastuuperiaatteissa sekä toimittajille suunnatuissa menettelyohjeissa. Lisäksi Posti on julkaissut ja toimeenpannut konsernitasoisen lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskevan politiikan osana yhtiön compliance-ohjelmaa. Yhtiössä on nollatoleranssi ihmisoikeusrikkomuksille sekä korruptiolle ja lahjonnalle.

Työntekijän toimintaohjeet sekä toimittajille suunnatut menettelyohjeet käsittelevät lakien ja säädösten noudattamista, noudatettavia hyviä liiketoimintaperiaatteita, tasavertaisuutta ja syrjimättömyyttä koskevia periaatteita, eturistiriitojen välttämistä, epäeettisten kauppatapojen kieltoa sekä vastuuta ympäristöstä. Työntekijän toimintaohjeessa kuvataan myös periaatteet ohjeiden vastaisen toiminnan seurauksista. Ohjeessa on lisäksi määritelty käytössä olevat raportointikanavat, joiden kautta työntekijät voivat luottamuksellisesti ilmoittaa väärinkäytösepäilyistä tai muista epäkohdista. Myös anonyymi raportointi on mahdollista, mutta Posti kannustaa raportoimaan mahdolliset epäkohdat nimellä selvittämistyön helpottamiseksi.


Tunnistetut riskit tällä alueella liittyvät mahdollisiin ihmisoikeusrikkomuksiin, toimittajahallintaan, sisäisen valvonnan pettämiseen ja korruptioon. Ihmisoikeuksiin sekä korruptioon liittyvistä riskeistä merkittävimpiä ovat liiketoimintaan kohdistuvat maineriskit. Posti ehkäisee näitä riskejä kouluttamalla työntekijän toimintaohjeen sisällön kaikille työntekijöilleen. Ohjeen sisältö on yhteinen kaikille työntekijöille ja se on osa uusien työntekijöiden perehdytystä. Toimintaohjeen sisältö koulutetaan sähköisesti tietokoneen omaaville henkilöille. Muille koulutus järjestetään erikseen joko kirjallisen materiaalin tai luokkahuonekoulutuksen kautta. Koulutuksen suorittaneita oli 31.12.2017 mennessä 78 %. Aihepiiristä järjestetään myös syventäviä koulutuksia merkittävimmille kohderyhmille, kuten johdolle sekä myynti- ja hankintaosastoille.

Toimitusketjussa mahdollisesti tapahtuvia ihmisoikeuksiin ja korruption sekä lahjonnan torjuntaan liittyviä riskejä ennaltaehkäistään seuraamalla toimittajien vastuullisuussuoriutumista itsearviointityökalulla sekä tekemällä tarpeen mukaan vastuullisuusauditointeja. Lisäksi käytössä ovat taloushallinnon seurantatyökalut ja vahvistusprosessit tukemassa korruptioriskin hallintaa.

Osakepääoma ja omistus

Posti Group Oyj:n osakkeet omistaa Suomen valtio. Yhtiön osakepääoma koostuu 40 000 000 kappaleesta osakkeita, jotka kaikki ovat samanarvoisia. Yhtiön hallussa ei ole omia osakkeita, eikä yhtiöllä ole pääomalainoja. Lähipiiriin kuuluville ei ole annettu lainoja, eikä heidän puolestaan ole annettu vastuusitoumuksia. Yhtiö ei ole tehnyt osakeanteja eikä laskenut liikkeelle optioita tai muita osakkeisiin oikeuttavia oikeuksia. Yhtiön hallituksella ei ole valtuuksia osakeanteihin tai optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien liikkeeseen laskemiseen.

Eduskunta on päättänyt, että valtio saa luopua omistuksestaan Posti Group Oyj:ssä siten, että valtion omistusosuudeksi jää vähintään 50,1 prosenttia. Posti Groupin omistuksesta 49,9 prosenttia voidaan Valtioneuvosto yleisistunnon erillisellä päätöksellä siirtää Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:hyn ja 50,1 prosenttia jää valtion suoraan omistukseen.


Hallinto ja tilintarkastajat

Varsinainen yhtiökokous

Posti Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.3.2017 Helsingissä. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa jaetaan 69 % yhtiön oikaistusta nettotuloksesta, 25 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että jaetaan ylimääräinen 35 miljoonan euron osinko. Yhteensä osingonjako oli 60 miljoonaa euroa.

Yhtiökokous vahvisti myös vuoden 2016 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle.

Postin hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin kahdeksan. Hallituksen jäseninä jatkoivat diplomi-insinööri Petri Järvinen, kauppatieteiden maisteri, Petri Kokko, filosofian maisteri, Kirsi Nuotto, hallintotieteiden maisteri, Marja Pokela, valtiotieteiden lisensiaatti, Suvi-Anne Siimes ja kauppatieteiden maisteri Arja Talma. Hallitukseen uusiksi jäseniksi valittiin ekonomi Markku Pohjola sekä kauppatieteiden maisteri Eero Hautaniemi.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Markku Pohjola ja varapuheenjohtajaksi Suvi-Anne Siimes.

Postin hallintoneuvoston jäsenten määräksi päätettiin 12. Hallintoneuvoston jäseninä jatkoivat Maria Guzenina, kansanedustaja, sd, Rami Lehto, kansanedustaja, ps, Eeva-Maria Maijala, kansanedustaja, kesk, Sari Moisanen, ohjelmapäällikkö, House of Lapland, vas, Mats Nylund, kansanedustaja, rkp, Juha Pylväs, kansanedustaja, kesk, Sari Raassina, kansanedustaja, kok, Lulu Ranne, hanke- ja ympäristöasiantuntija, ps, Markku Rossi, kansanedustaja, kesk, Satu Taavitsainen, kansanedustaja, sd, Jani Toivola, kansanedustaja, vihr ja Kari Tolvanen, kansanedustaja, kok.

Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkoi Markku Rossi ja varapuheenjohtajana Jani Toivola.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy (PwC). Päävastuullisena tilintarkastaja toimii KHT Merja Lindh.

Hallituksen ja hallintoneuvoston palkkiot pysyivät ennallaan. Hallituksen jäsenille maksetaan kuukausipalkkio ja kokouspalkkiot. Hallintoneuvoston jäsenille maksetaan kokouspalkkiot.

Muutokset johdossa

KTM Jussi Kuutsa aloitti Itella Venäjän johtajana ja Posti Groupin johtoryhmän jäsenenä 1.1.2017. Samalla hän luopui Posti Group Oyj:n hallitusjäsenyydestä.

DI, MBA, MA ja OpusCapitan toimitusjohtaja Patrik Sallner nimitettiin Posti Groupin johtoryhmän jäseneksi 1.3.2017 lähtien.

Lakiasiainjohtaja, OTK, LL.M. (Columbia University, NY), Kaarina Ståhlberg nimitettiin Posti Groupin johtoryhmän jäseneksi 1.10.2017 alkaen.

Henkilöstö

Konsernin henkilöstömäärä oli kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin 17 912 (18 529). Henkilöstömäärä 31.12.2017 kokoaikaiseksi muutettuna oli:

  • koko konserni yhteensä: 16 932 (18 519) henkilöä
  • Suomi: 13 592 (14 140) henkilöä
  • muut toimintamaat: 3 340 (4 379) henkilöä

Konsernin henkilöstökulut, 696,6 (730,8) miljoonaa, laskivat 4,7 % edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstökuluihin sisältyi henkilöstön uudelleenjärjestelykuluja 5,0 (18,9) miljoonaa euroa. Ilman uudelleenjärjestelykuluja henkilöstökulut laskivat edellisvuodesta 2,8 %.

Konsernin palkat ja palkkiot laskivat 20,5 (22,0) miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna.

Hallituksen päätöksellä tilikauden tuloksesta maksetaan voittopalkkiota henkilöstörahastoon.

 

Konsernin kokonais- henkilöstömäärä

2017

2016

2015

Palkat ja palkkiot, milj. euroa

564,3

584,8

606,9

Henkilöstö 31.12.

20 014

20 497

21 598

Henkilöstö keskimäärin

20 316

20 632

22 219

    

Vuoden 2017 aikana Suomessa solmittiin 1107 (289) uutta vakituista työsuhdetta. Uusien työsuhteiden määrän huomattavaan nousuun vaikuttivat rekrytoinnit etenkin varhaisjakelussa, perusjakelussa ja lajittelussa ja varastotoiminnoissa.

Henkilöstövähennyksiä oli 599 (1 383) henkilötyövuotta. Näistä tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanottiin 265 (417) henkilötyövuotta, vapaaehtoisten irtisanomis- ja eläkejärjestelyiden kautta vähentyi 42 (39) henkilötyövuotta, Uusi polku -ohjelman kautta 206 (857) henkilötyövuotta ja yritysjärjestelyiden kautta 86 (70) henkilötyövuotta.

Lisäksi yrityskauppojen kautta alkoi 300 uutta työsuhdetta.

Vuoden 2014 alussa käynnistetty Uusi polku -ohjelma tarjoaa henkilöstölle taloudellisen tuen lisäksi valmennusta ja tukea työnhakuun, uudelleenkouluttautumiseen tai yrittäjäksi ryhtymiseen. Ohjelmaan on hakenut 31.12.2017 mennessä 2 823 henkilöä ja siihen on hyväksytty 1 937 henkilöä.

Yhteistoimintaneuvottelut

Posti ilmoitti 25.1.2017 käynnistävänsä hallinnollisia tehtäviä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluiden kohderyhmässä oli 308 työntekijää ja ne johtivat 33 henkilön vähennykseen.

Posti aloitti 20.3.2017 tuotannon lajittelun organisaatiossa yhteistoimintaneuvottelut Helsingin, Vantaan ja Liedon lajittelukeskusten esimiestoimintojen uudelleenjärjestämiseksi. Neuvotteluiden piirissä oli 37 henkilöä ja ne johtivat 6 henkilön vähennykseen.

OpusCapita ilmoitti 24.4.2017 käynnistävänsä yhteistoimintaneuvottelut Document and Transaction Processing -yksikössä. Neuvotteluiden kohderyhmässä oli 69 henkilöä Suomessa ja ne johtivat 15 henkilön vähennykseen.

Posti käynnisti 9.5.2017 tuotannon Kaakkois-Suomen alueen, 19.6.2017 tuotannon Pohjois-Suomen alueen ja 21.9.2017 tuotannon Järvi-Suomen alueen jakeluorganisaatiossa esimiestoimintoja koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Kaakkois-Suomen neuvottelujen piirissä oli 28 jakelun esimiestä ja ne johtivat 6 henkilön vähentämiseen.

Pohjois-Suomen neuvottelujen piirissä oli 23 jakelun esimiestä ja ne johtivat 5 henkilön vähentämiseen. Järvi-Suomen neuvottelujen piirissä oli 30 jakelun tuotantoesimiestä ja ne johtivat 7 henkilön vähentämiseen.

Posti Kuljetus Oy:n Seinäjoen kuljetustuotannossa käynnistyivät yhteistoimintaneuvottelut 18.10.2017. Neuvotteluiden kohderyhmässä oli 32 henkilöä ja ne johtivat 16 henkilön vähennykseen.

Posti Palvelut Oy:ssä alkoi 28.11.2017 Vaasan ja Mustasaaren varhaisjakelua koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut johtivat 9 henkilön vähennykseen.

Muutokset konsernirakenteessa

Posti Group Oyj:n merkittävimmät muutokset konsernirakenteessa vuonna 2017:

Posti Oy:n elokuussa 2016 ostama Veine Oy sulautui osaksi Posti Oy:tä 1.1.2017.

Posti Oy osti 10.1.2017 HR Hoiva Oy:n Yhtiön nimi muuttui 31.3.2017 Posti Kotipalvelut Oy:ksi.

Posti Oy:n lokakuussa 2016 ostama Kuljetus Kovalainen Oy sulautui osaksi Posti Oy:tä 1.3.2017.

Posti Palvelut Oy perustettiin huhtikuussa 2017 varhaisjakelutoimintoja varten.

Posti Group Oyj ja Solemo Oy perustivat 13.4.2017 sisälogistiikkapalveluja tuottavan yhteisyritys Flexo Palvelut Oy:n. Posti omistaa Flexon osakkeista 80 % ja Solemo 20 %.

OpusCapita osti sveitsiläisen Billexco AG:n 13.7.2017.

OpusCapitassa toteutettiin tilikaudella merkittäviä rakennejärjestelyjä. OpusCapita luopui tilikaudella taloushallinnon ulkoistusliiketoiminnasta ja siihen liittyvistä tytäryhtiöistä OpusCapita Regnskap AS, OpusCapita Inkasso AS, OpusCapita IT Solution AS sekä OpusCapita Accounting UAB.

Sääntely

Hallitus antoi eduskunnalle postilakia koskevan lakiesityksen 26.1.2017, ja eduskunta hyväksyi esityksen 21.6.2017. Laki tuli voimaan 15.9.2017.

Postinjakelu jatkuu viitenä päivänä viikossa suuressa osassa Suomea eli niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakelua. Näillä alueilla Postin tulee kilpailuttaa viisipäiväinen jakelu. Taajama-alueilla, joissa on tarjolla sanomalehtien varhaisjakeluverkko, laki antaa mahdollisuuden poiketa viisipäiväisestä jakelusta ja sallii vähintään kolmipäiväisen jakelun. Yleispalvelukirjeet on jaettava siten, että lähetyksistä vähintään 50 % on perillä viimeistään neljäntenä arkipäivänä ja vähintään 97 % viimeistään viidentenä arkipäivänä jättöpäivästä. Kulkunopeus koskee postimerkillä varustettuja kirjeitä ja kortteja. Kaikkien muiden lähetysten jakelun kulkunopeus perustuu kaupallisiin sopimuksiin ja on sääntelyn ulkopuolella. Uudessa postilaissa on myös muita Postin toimintaan vaikuttavia muutoksia.

Oikeudenkäynnit

Vuosina 2011 ja 2012 seitsemän rahoitusalan laitosta nosti kanteen ensisijaisesti Postia ja toissijaisesti Postia ja Suomen valtiota vastaan korvauksen saamiseksi Postin vuosilta 1999-2014 postipalveluista perimien arvonlisäverojen osalta. Kanne perustuu väitteeseen, että Suomen arvonlisäverolaki olisi ollut ja olisi edelleen EU:n arvonlisäverodirektiivin vastainen. Posti on nostanut regressikanteen Suomen valtiota vastaan vaatien valtiota korvaamaan Postille rahoitusalan laitosten vireille panemassa oikeudenkäynnissä Postin mahdollisesti maksettavaksi määrättävät summat. Regressikanteen käsittely on lepäämässä rahoitusalan laitosten kanteen käsittelyn päättymiseen saakka.

Kanteet on hylätty kokonaisuudessaan Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä 18.9.2015 sekä Helsingin hovioikeuden päätöksellä 14.9.2017. Hovioikeuteen valituksen tehneestä kuudesta kantajatahosta yksi tyytyi hovioikeuden päätökseen. Viisi kantajatahoa on hakenut valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Kantajien vaatimien korvausten määrä on yhteensä noin 99 miljoonaa euroa ja niille vaatimusten mukaisten korkojen määrä 31.12.2017 oli noin 61 miljoonaa euroa.

Lopullisten päätösten saaminen oikeudenkäynneissä voi kestää useita vuosia. Posti katsoo, että kantajien väitteet ovat perusteettomia, eikä ole kirjannut saamisia eikä varauksia tilinpäätökseensä esitettyjen vaatimusten perusteella.


Liiketoiminnan riskit

Postin liiketoimintaan liittyvät riskit ja epävarmuudet sisältävät strategisia, operatiivisia ja sääntely-ympäristöön liittyviä riskejä sekä rahoitusriskejä.

Keskeisimmät strategiset riskit liittyvät postilähetysvolyymien ennakoitua nopeampaan pienentymiseen, yleiseen talouden kehitykseen Suomessa ja sen lähialueilla sekä muihin, markkinoihin ja liiketoimintaympäristöön, mukaan lukien kuluttajien ostovoima, liittyviin ennakoimattomiin tai ennakoitua suurempiin muutoksiin. Myös Venäjään liittyy konsernin kannalta taloudellisia riskejä; ruplan kurssin vaihtelu ja heikkeneminen sekä kysynnän heikkeneminen vaikuttavat Venäjälle sijoitetun pääoman arvon muutoksen kautta konsernin omaan pääomaan.

Muut strategiset riskit liittyvät Postin kilpailukykyyn kilpailun kiristyessä kaikissa Postin liiketoiminnoissa sekä Postin kykyyn toteuttaa konsernin transformaatio ja toimeenpanna strategia ja kehittää uusia liiketoimintamalleja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit puolestaan liittyvät ennen kaikkea liiketoiminnan tuottavuuteen ja Postin kykyyn täytäntöönpanna tarvittavia tehostusohjelmia, henkilöstön jaksamiseen vastata jatkuvaan muutokseen ja tuottavuuden kasvuodotuksiin, jakelutoiminnan laadun ylläpitoon, liiketoimintojen riippuvaisuuteen toimivista IT-järjestelmistä sekä liiketoiminnan keskeytys- ja muihin häiriöriskeihin. Sääntely-ympäristöön liittyvät riskit johtuvat siitä, että Posti ja sen jakelutoiminta, mukaan lukien yleispalveluvelvollisuus, on monelta taholta asetetun sääntelyn ja viranomaisvalvonnan kohteena.

Strategiset riskit

Talouden odotettua heikompi kehitys voi vaikuttaa yritysten ja kuluttajien toimintaan ja sitä kautta myös Postin kuljettamien tuotteiden volyymeihin ja varastopalveluiden kysyntään Suomessa ja ulkomailla. Valuuttakurssien ja rahoitusmarkkinoiden turbulenssi ja siihen liittyvät mahdolliset häiriöt voivat aiheuttaa riskiä myös konsernin liiketoiminnalle.

Merkittävänä markkinariskinä nähdään odotettua nopeampi sähköinen korvautuminen postinjakelussa ja tällä alueella tapahtuvat ennakoimattomat muutokset, kuten esimerkiksi kirjeiden, aikakauslehtien ja sanomalehtien volyymien ennakoitua nopeampi lasku. Posti pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintojaan tämän riskin vaikutusten minimoimiseksi.

Kansalaisille on tulossa velvollisuus käyttää sähköistä postilaatikkoa asioidessaan viranomaisten kanssa. Valtiovarainministeriön mukaan paperikirjeistä siirrytään pääosin sähköiseen postilaatikkoon vuonna 2018. Tämän ennakoidaan vaikuttavan negatiivisesti Postin liikevaihtoon ja tulokseen.

Kustannusrakenteiden jäykkyys hidastaa tuottavuuden parantamista erityisesti Suomen tuotannollisessa toiminnassa. Myös yleispalveluvelvoitteeseen liittyvät erityisvaatimukset rajaavat osaltaan tehostamismahdollisuuksia. Volyymien lasku vaikeuttaa entisestään kannattavuuden ylläpitämistä.


Logistiikassa riskinä nähdään myös kotimaan kuljetukseen ja lisääntyvään kansainväliseen kilpailuun liittyvät ennakoimattomat sääntelymuutokset kuin myös polttoaineen ja energian hinnan nousu.

Venäjän kansantaloudellinen, yhteiskunnallinen, lainsäädännöllinen ja muu liiketoimintaympäristön kehitys voivat muodostaa Postille strategisen markkinariskin. Venäjään liittyy konsernin kannalta myös merkittäviä taloudellisia riskejä; ruplan kurssin vaihtelu ja heikkeneminen sekä kysynnän heikkeneminen vaikuttavat Venäjälle sijoitetun pääoman arvon muutoksen kautta konsernin omaan pääomaan.

Valuuttariskiä hallitaan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tytäryhtiöihin tehtyjä oman pääoman ehtoisia sijoituksia ei suojata. Korkeiden suojauskustannusten vuoksi konserni on toistaiseksi lopettanut emoyhtiön ruplasaamisten suojaamisen. Venäjän paikallista transaktioriskiä pyritään suojaamaan.

Venäjän riskejä hallitaan seuraamalla jatkuvasti liiketoiminnan kehitystä, lisäämällä kriittisten prosessien valvontaa sekä etabloitumalla vahvasti Venäjän markkinoille omien yhtiöiden, oman henkilökunnan ja tehokkaan verkostoitumisen avulla. Maineriskejä pyritään ehkäisemään vahvistamalla sisäistä tarkastusta, erillisellä paikallisella compliance-toiminnalla, jatkuvalla riskitarkastelulla sekä säännöllisellä henkilöstön compliance-koulutuksella.

OpusCapitassa sähköisten transaktiomäärien kasvaessa nopeasti sekä kilpailun kiristyessä on ilmeistä, että transaktioiden keskihinta pienenee liiketoiminnan volyymin kasvua enemmän. Tämä edellyttää kustannustehokkuuden jatkuvaa parantamista. Taloushallinnon ohjelmistot muuttuvat yhä enemmän pilvipalveluiksi. Riskinä on, pystyykö OpusCapita uudistamaan toimintaansa ja palvelutarjontaansa riittävän nopeasti.

Operatiiviset ja muut riskit

Postin kannattavuuteen vaikuttavat liiketoiminnan kausivaihtelut, joiden vaikutusta pyritään tasaamaan huolellisella suunnittelulla sekä liiketoimintoja monipuolistamalla. Lisäksi kannattavuuteen vaikuttaa keskeisesti yhtiön kyky täytäntöönpanna tehostusohjelmia kustannussäästöjen aikaansaamiseksi toimintojen korkea laatu ylläpitäen ja samalla toteuttaen tarvittavia investointeja. Operatiivisia riskejä liittyy myös Postin kykyyn kehittää uusia tuotteita ja palveluita sekä tuote- ja palvelukonsepteja, mukaan lukien digitaalisia palveluita, ja laajentaa valikoimaansa tavalla, jolla voidaan korvata kirjevolyymien laskun aiheuttama liikevaihdon ja -tuloksen menetys.

Postialan historiallisen murroksen johdosta Posti joutuu jatkamaan jakelu- ja lajittelukapasiteetin sopeuttamista sekä tehostamaan toimintaansa voimakkaasti tulevien vuosien aikana. Muutokset voivat aiheuttaa häiriöitä postinjakelussa ja prosessien toimivuudessa, millä voi olla negatiivinen vaikutus Postin maineeseen ja asiakkaiden yhtiötä kohtaan tuntemaan luottamukseen. Lisäksi muutokset ja tuottavuuden kasvuodotukset voivat vaikuttaa negatiivisesti henkilöstön sitoutumiseen yhtiön strategian toteutumiseen. Näitä riskejä pyritään minimoimaan aktiivisella yhteistoiminnalla työtekijöiden kanssa, muutosten toteuttamisen hyvällä suunnittelulla sekä joustavalla korjaamisella tarpeen mukaan ja kouluttamalla lähiesimiehiä sekä muulla sisäisellä koulutuksella, vuoden 2014 alussa käynnistetyllä Uusi polku -ohjelmalla että ammattitaitoisella viestinnällä.

Operatiivisten vahinko- ja keskeytysriskien hallinnassa keskeisten tuotanto- ja varastokohteiden sekä ICT-infrastruktuurin jatkuvuuden suojaaminen ja kehittäminen on korostetun tärkeää. Realisoituessaan tällaiset riskit (esimerkiksi tulipalosta johtuen) voisivat aiheuttaa Postille merkittäviä asiakas- ja arvonmenetyksiä.

Yrityskauppojen hallinnointiin ja ostettujen yhtiöiden sekä liiketoimintojen integraatioon osaksi konsernia liittyy niiden pitkittyessä sekä välittömiä taloudellisia menetyksiä että liiketoiminnan kehitystä rajoittava strateginen riski. Yrityskauppojen onnistunut integraatio pyritään varmistamaan huolellisella suunnittelulla ja seurannalla.

Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne jäännösriskit, jotka on taloudellisesti tai muista syistä järkevää vakuuttaa. Toiminnan jatkuvuutta, omaisuutta ja vastuita koskevat vakuutukset sekä tietyt henkilöstöä koskevat vakuutukset hoidetaan keskitetysti konsernitasolla. Vastuuriskeihin sisältyvät sekä toiminnasta ja tuotteista aiheutuvat vastuut että johdon vastuut. Omavastuiden mitoituksessa otetaan huomioon konsernin riskinkantokyky.

Rahoitusriskejä ja niiden hallintaa selvitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

ICT- ja digitalisaatiojohtaja ja johtoryhmän jäsen Jani Jolkkonen siirtyi pois Postin palveluksesta 10.1.2018.

Posti ilmoitti 15.1.2018 käynnistävänsä ensi kertaa hankintamenettelyn yleispalvelukirjeiden viisipäiväisen jakelun hankkimiseksi alueilla, joilla ei ole sanomalehtien varhaisjakelua. Kilpailutuksen taustalla on heinäkuun 2018 alussa voimaan tuleva postilain muutos.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa sovittu välityslautakunta antoi 1.2.2018 ratkaisun alan työehtosopimuksen 1,31 %:n yleiskorotuksesta. Korotus tulee voimaan takautuvasti 1.11.2017 lähtien.

Tulevaisuuden näkymät

Vuoden 2018 liikevaihdon ilman mahdollisia yritysostoja tai -myyntejä euroissa ennakoidaan pysyvän vuoden 2017 tasolla. Konsernin oikaistun liiketuloksen ilman mahdollisia yritysostoja tai -myyntejä ennakoidaan pysyvän vuoden 2017 tasolla tai heikkenevän hieman. Investointien ilman mahdollisia yritysostoja ennakoidaan pysyvän vuoden 2017 tasolla.

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti. Postipalveluissa erityisesti ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat tyypillisesti vahvoja toisen ja kolmannen neljänneksen ollessa näitä heikompia.

Valuuttakurssien, etenkin ruplan, kehitys voi vaikuttaa konsernin liikevaihtoon, tulokseen ja taseeseen.

Hallituksen voitonjakoesitys

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 480 292 766,45 euroa, josta tilikauden 2017 tappio on 8 671 085,70 euroa.

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään OYL 13:2 §:ssä tarkoitettu maksukykyisyystesti vaikuta ehdotettuun voitonjaon määrään.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan tuloksen perusteella 27 miljoonaa euroa ja lisäksi hallitus ehdottaa, että ylimääräistä osinkoa jaetaan 13 miljoonaa euroa. Yhteensä osingonjako olisi 40 miljoonaa euroa.

Helsingissä 28.2.2018

Posti Group Oyj
Hallitus

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Posti esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja lisätietona IFRS-standardien mukaisesti laadituissa konsernin tuloslaskelmissa, konsernin taseissa ja konsernin rahavirtalaskelmissa esitetyille tunnusluvuille. Postin näkemyksen mukaan vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat merkittävää lisätietoa Postin toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista.

Posti esittää oikaistun käyttökatteen sekä oikaistun liiketuloksen, joista se on oikaissut olennaiset tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavat erityiserät eri kausien välistä vertailukelpoisuutta parantaakseen. Käyttökate, vertailukelpoinen käyttökate ja vertailukelpoinen liiketulos esitetään IFRS:n mukaisesti laaditussa konsernin tuloslaskelmassa esitettyjä tunnuslukuja täydentävinä tunnuslukuina, sillä ne lisäävät Postin näkemyksen mukaan ymmärrystä Postin liiketoiminnan tuloksesta. Myös nettovelka, nettovelkaantumisaste, omavaraisuusaste, oman pääoman tuotto sekä sijoitetun pääoman tuotto esitetään täydentävinä tunnuslukuina, sillä ne ovat Postin näkemyksen mukaan hyödyllisiä mittareita Postin kyvystä saada rahoitusta ja maksaa velkojaan. Lisäksi bruttoinvestoinnit antavat lisätietoja Postin investointien määrästä ja investointien rahavirrasta.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi tarkastella erillisinä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista tai IFRS:n mukaisesti määriteltyjä tunnuslukuja korvaavina tunnuslukuina. Kaikki yhtiöt eivät laske vaihtoehtoisia tunnuslukuja yhdenmukaisella tavalla, ja siksi Postin vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden esittämien samannimisten tunnuslukujen kanssa.