Vuosi 2017

 

21. Rahoitusinstrumentit ja rahoitusriskien hallinta

 

Rahoitusvarat ja -velat

2017

                 

miljoonaa euroa

Käypään arvoon

tulos-

vaikut-teisesti

kirjattavat

rahoitus-varat

ja -velat

Lainat

ja muut

saa-miset

Eräpäivään

asti

pidet- tävät

sijoitukset

Myy-

tävissä

olevat

rahoitus-

varat

Jaksotet-tuun

hankinta-

menoon

arvostetut

rahoitus-

velat

Suojaus-laskennan alaiset johdannai-

set

Kirjan-

pito-

arvo

Käypä

arvo

Taso

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

                 

Muut pitkäaikaiset sijoitukset

     

3,5

   

3,5

3,5

3

Pitkäaikaiset saamiset

 

1,4

       

1,4

1,4

2

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

 

1,4

 

3,5

   

4,8

4,8

 

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

                 

Myyntisaamiset ja muut saamiset

 

282,9

       

282,9

282,9

 

Pääomarahastosijoitukset

     

0,1

   

0,1

0,1

3

Valuuttajohdannaiset

0,0

         

0,0

0,0

2

Rahamarkkinasijoitukset

19,5

         

19,5

19,5

2

Noteeratut joukkovelkakirjat

13,9

         

13,9

13,9

1

Noteerattomat joukkovelkakirjat

4,3

         

4,3

4,3

2

Saamistodistukset

   

39,7

     

39,7

39,7

 

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

37,7

282,9

39,7

0,1

   

360,3

360,3

 

Rahamarkkinasijoitukset

37,5

         

37,5

37,5

2

Rahat ja pankkisaamiset

 

48,5

       

48,5

48,5

 

Rahavarat

37,5

48,5

       

86,0

86,0

 
                   

Rahoitusvarat yhteensä

75,2

332,8

39,7

3,5

   

451,2

451,2

 
                   

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

                 

Lainat rahoituslaitoksilta

       

59,9

 

59,9

60,1

2

Rahoitusleasingvelat

       

9,8

 

9,8

9,8

2

Muut

       

0,8

 

0,8

0,8

2

Pitkäaikaiset korolliset velat

       

70,5

 

70,5

70,8

 

Korkojohdannaiset

         

0,9

0,9

0,9

2

Osakejohdannaiset

4,8

         

4,8

4,8

3

Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat

4,8

       

0,9

5,7

5,7

 

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

                 

Yritystodistukset

       

40,0

 

40,0

40,0

 

Rahoitusleasingvelat

       

9,5

 

9,5

9,5

 

Muut

0,0

         

0,0

0,0

 

Lyhytaikaiset korolliset velat

0,0

     

49,5

 

49,5

49,5

 

Valuuttajohdannaiset

0,2

       

0,1

0,2

0,2

2

Ostovelat ja muut velat

       

155,8

 

155,8

155,8

 

Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat

0,2

     

155,8

0,1

156,0

156,0

 
                   

Rahoitusvelat yhteensä

5,0

     

275,8

0,9

281,7

282,0

 
                   

2016

                 

miljoonaa euroa

Käypään arvoon

tulos-

vaikut-teisesti

kirjattavat

rahoitus-varat

ja -velat

Lainat

ja muut

saa-miset

Eräpäivään

asti

pidet- tävät

sijoitukset

Myy-

tävissä

olevat

rahoitus-

varat

Jaksotet-tuun

hankinta-

menoon

arvostetut

rahoitus-

velat

Suojaus-laskennan alaiset johdannai-

set

Kirjan-

pito-

arvo

Käypä

arvo

Taso

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

                 

Muut pitkäaikaiset sijoitukset

     

6,1

   

6,1

6,1

3

Pitkäaikaiset saamiset

 

2,6

       

2,6

2,6

2

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

 

2,6

 

6,1

   

8,7

8,7

 

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

                 

Myyntisaamiset ja muut saamiset

 

267,7

       

267,7

267,7

 

Pääomarahastosijoitukset

     

0,2

   

0,2

0,2

3

Valuuttajohdannaiset

0,0

         

0,0

0,0

2

Rahamarkkinasijoitukset

43,5

         

43,5

43,5

2

Noteeratut joukkovelkakirjat

25,5

         

25,5

25,5

1

Noteerattomat joukkovelkakirjat

8,8

         

8,8

8,8

2

Saamistodistukset

   

54,7

     

54,7

54,7

 

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

77,9

267,7

54,7

0,2

   

400,5

400,5

 

Rahamarkkinasijoitukset

11,5

         

11,5

11,5

2

Rahat ja pankkisaamiset

 

70,5

       

70,5

70,5

 

Rahavarat

11,5

70,5

       

82,0

82,0

 
                   

Rahoitusvarat yhteensä

89,3

340,9

54,7

6,3

   

491,3

491,3

 
                   

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

                 

Rahoitusleasingvelat

       

19,4

 

19,4

19,4

2

Muut

       

0,4

 

0,4

0,4

2

Pitkäaikaiset korolliset velat

       

19,8

 

19,8

19,8

 

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

                 

Joukkovelkakirjalainat

       

99,9

 

99,9

103,7

1

Rahoitusleasingvelat

       

12,3

 

12,3

12,3

 

Muut

       

0,2

 

0,2

0,2

 

Lyhytaikaiset korolliset velat

       

112,3

 

112,3

116,1

 

Valuuttajohdannaiset

0,0

       

0,0

0,1

0,1

2

Ostovelat ja muut velat

       

121,0

 

121,0

121,0

 

Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat

0,0

     

121,0

0,0

121,1

121,1

 
                   

Rahoitusvelat yhteensä

0,0

     

253,1

0,0

253,1

257,0

 
                   

2015

                 

miljoonaa euroa

Käypään arvoon

tulos-

vaikut-teisesti

kirjattavat

rahoitus-varat

ja -velat

Lainat

ja muut

saa-miset

Eräpäivään

asti

pidet- tävät

sijoitukset

Myy-

tävissä

olevat

rahoitus-

varat

Jaksotet-tuun

hankinta-

menoon

arvostetut

rahoitus-

velat

Suojaus-laskennan alaiset johdannai-

set

Kirjan-

pito-

arvo

Käypä

arvo

Taso

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

                 

Muut pitkäaikaiset sijoitukset

     

6,2

   

6,2

6,2

3

Pitkäaikaiset saamiset

 

1,5

       

1,5

1,5

2

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

 

1,5

 

6,2

   

7,7

7,7

 

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

                 

Myyntisaamiset ja muut saamiset

 

228,3

       

228,3

228,3

 

Pääomarahastosijoitukset

     

0,2

   

0,2

0,2

3

Korkojohdannaiset

1,9

         

1,9

1,9

2

Valuuttajohdannaiset

0,1

         

0,1

0,1

2

Rahamarkkinasijoitukset

81,4

         

81,4

81,4

2

Noteeratut joukkovelkakirjat

35,8

         

35,8

35,8

1

Noteerattomat joukkovelkakirjat

9,7

         

9,7

9,7

2

Saamistodistukset

   

95,0

     

95,0

95,0

 

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

128,9

228,3

95,0

0,2

   

452,3

452,3

 

Rahamarkkinasijoitukset

42,0

         

42,0

42,0

2

Rahat ja pankkisaamiset

 

88,1

       

88,1

88,1

 

Rahavarat

42,0

88,1

       

130,1

130,1

 
                   

Rahoitusvarat yhteensä

170,9

317,9

95,0

6,4

   

590,2

590,2

 
                   

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

                 

Joukkovelkakirjalainat

       

99,8

 

99,8

104,1

2

Rahoitusleasingvelat

       

26,4

 

26,4

26,4

2

Muut

       

0,5

 

0,5

0,5

2

Pitkäaikaiset korolliset velat

       

126,7

 

126,7

131,0

 

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

                 

Joukkovelkakirjalainat

       

150,4

 

150,4

154,0

1

Rahoitusleasingvelat

       

13,2

 

13,2

13,2

 

Muut

       

0,0

 

0,0

0,0

 

Lyhytaikaiset korolliset velat

       

163,6

 

163,6

167,2

 

Valuuttajohdannaiset

0,0

         

0,0

0,0

2

Sähköjohdannaiset

0,9

         

0,9

0,9

1

Ostovelat ja muut velat

       

107,7

 

107,7

107,7

 

Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat

0,9

     

107,7

 

108,6

108,6

 
                   

Rahoitusvelat yhteensä

0,9

     

398,0

 

398,9

406,9

 

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät sisälsivät 1,8 miljoonaa euroa rahaa ja pankkisaamisia 31.12.2015. Lisätietoja on kerrottu liitetiedossa 16. Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät ja niihin liittyvät velat.

                 

Hierarkiatasot

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.

                 

Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin tietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todennettavissa joko suoraan tai epäsuorasti. Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden tiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.

                 

Taso 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin tietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

                 

Rahamarkkinasijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen raportointipäivän markkinakorkokäyriä. Joukkovelkakirjasijoitusten käyvät arvot perustuvat raportointipäivän markkinanoteerauksiin (taso 1) tai hintaan, joka perustuu havaittavissa olevaan markkinatietoon (taso 2), kuten markkinakorkokäyrään sekä vastapuolen luottoriskiin. Pääomarahastojen arvostuksessa käytetään ulkopuolisten varainhoitajien toimittamia arvostuslaskelmia, jotka perustuvat yleisiin pääomarahastojen käytössä oleviin arvostusmalleihin. Posti ei kykene kuvaamaan pääomarahastojen käyvän arvon määrittämisessä käytettyjä arvostusmenetelmiä ja niiden parametrejä, koska laskelmat ovat kolmannen osapuolen laatimia. Rahoituslaitoslainojen ja rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot on laskettu tulevien kassavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen tilinpäätöspäivän markkinakorkoja. Joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot perustuvat raportointipäivän markkinanoteerauksiin. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimukset raportointipäivän termiinikursseihin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut kassavirrat raportointipäivän markkinakorkokäyrillä. Myyntisaamisten ja muiden lyhytaikaisten saamisten sekä ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen luonteesta johtuen niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo. Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat raportointipäivän markkinanoteerauksiin.

                 

Vuosien 2017, 2016 tai 2015 aikana ei tehty siirtoja hierarkiatasojen välillä. Konserni tunnistaa ja kirjaa siirrot eri tasojen välillä kun transaktiot on toteutettu tai kun parametrit muuttuvat olennaisesti.

                 

Täsmäytyslaskelma tason 3 rahoitusvaroista

2017

           

miljoonaa euroa

     

Osakkeet ja pääoma-

rahasto-

sijoitukset

Osake-

johdannais-

velat

Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1.

     

6,3

-

6,3

Voitot ja tappiot

               

Tuloslaskelmassa

         

-2,6

-

-2,6

Laajassa tuloslaskelmassa

         

-0,1

-

-0,1

Lisäykset

         

-

-4,8

-4,8

Toteuttamiset

         

0,0

-

0,0

Kirjanpitoarvo 31.12.

     

3,5

-4,8

-1,3

             

Raportointikauden lopussa hallussa olevista varoista kirjatut voitot ja tappiot yhteensä

     

Rahoitustuotoissa ja -kuluissa

-2,6

-

-2,6

                 

2016

           

miljoonaa euroa

     

Osakkeet ja pääoma-

rahasto-

sijoitukset

Osake-

johdannais-

velat

Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1.

     

6,4

-

6,4

Voitot ja tappiot

               

Laajassa tuloslaskelmassa

         

0,0

-

0,0

Toteuttamiset

         

-0,1

-

-0,1

Kirjanpitoarvo 31.12.

     

6,3

-

6,3

             

Raportointikauden lopussa hallussa olevista varoista kirjatut voitot ja tappiot yhteensä

     

Rahoitustuotoissa ja -kuluissa

0,0

-

0,0

                 

2015

           

miljoonaa euroa

     

Osakkeet ja pääoma-

rahasto-

sijoitukset

Osake-

johdannais-

velat

Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1.

     

6,2

-

6,2

Voitot ja tappiot

               

Tuloslaskelmassa

         

0,0

-

0,0

Laajassa tuloslaskelmassa

         

-0,1

-

-0,1

Lisäykset

         

0,4

-

0,4

Toteuttamiset

         

0,0

-

0,0

Kirjanpitoarvo 31.12.

     

6,4

-

6,4

             

Raportointikauden lopussa hallussa olevista varoista kirjatut voitot ja tappiot yhteensä

     

Rahoitustuotoissa ja -kuluissa

0,0

-

0,0

       

Rahoitusriskien hallinta

 

Riskienhallinnan periaatteet

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin liiketoiminnan ja strategian toteuttamiseksi riittävä ja kilpailukykyinen rahoitusasema ja minimoida markkinariskien vaikutuksia konsernin tulokseen, taseeseen ja kassavirtoihin. Riskikeskittymät pyritään tunnistamaan ja suojaamaan tarvittavin osin. Konsernin liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä, kuten markkina-, likviditeetti-, luotto- ja vastapuoliriskejä. Konsernin hyödykeriskeistä sähkön hintariskiä seurataan aktiivisesti ja sitä hallitaan hintakiinnitetyillä sähkötuotteilla. Konserni lopetti sähköjohdannaisten käytön 2016.

Riskienhallinnan organisaatio

Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty Posti Group Oyj:n konsernirahoitukseen hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoitus vastaa koko konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskien hallinnasta tehden läheistä yhteistyötä liiketoimintojen kanssa. Liiketoiminnot vastaavat toimintaansa liittyvien rahoitusriskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista konsernirahoitukseen. Asiakassaamisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan liiketoiminnan myyntiorganisaatiossa. Posti Kiinteistöt vastaa sähkön hintariskin hallinnasta.

Markkinariskit

Valuuttariski

Valuuttariskin hallinnan tavoitteena on pienentää valuuttariskiä konsernin kannalta optimaaliselle tasolle sekä parantaa kannattavuusseurannan läpinäkyvyyttä ja tuloksen ennustettavuutta. Konsernin transaktioriski koostuu pääasiassa valuuttamääräisistä saamisista, veloista ja sitoumuksista. Pääperiaatteena on suojautua taseessa olevalta transaktioriskiltä täydellisesti. Suojaamattomia positioita sallitaan konsernin rahoituspolitiikassa määritellyissä rajoissa. Konserniyhtiöiden lainat emoyhtiöstä ovat tytäryhtiön kotivaluutassa, jolloin tytäryhtiöllä ei ole rahoitussopimuksiin liittyvää valuuttariskiä. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä 13,4 (2016: 8,0, 2015: 8,6) miljoonan euron nimellisarvosta valuuttajohdannaisia, joilla on suojattu valuuttamääräisiä saamisia, velkoja ja sitoumuksia. Konserni altistuu taseen muuntoeroriskille euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin tehtyjen sijoitusten kautta. Translaatioriskin hallinnan tavoitteena on, että valuuttakurssimuutokset eivät aiheuta merkittäviä muutoksia konsernin nettovelkaisuusasteessa. Tilinpäätöshetkellä konserni ei ole suojannut translaatioriskiä liittyen ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyihin sijoituksiin.

                 

Ruplan kurssin voimakkaan vaihtelun vuoksi konserni on ottanut ruplan ja ruplamarkkinoiden kehityksen erityiseen tarkkailuun. Rahoituspolitiikan mukaisesti Venäjän tytäryhtiöihin tehtyjä oman pääoman ehtoisia sijoituksia ei ole suojattu. Korkeiden suojauskustannusten vuoksi konserni on toistaiseksi myös lopettanut emoyhtiön ruplasaamisten suojaamisen. Paikallista operatiivista transaktioriskiä suojataan vallitsevasta markkinatilanteesta riippuen. Vuonna 2017 Itella Venäjän USD-määräisiä vuokramaksuja on ajoittain suojattu 3–6 kk:n aikajänteellä. Yksittäisen suojauksen keskimääräinen koko on ollut 3,6 miljoonaa USD. Konserni on soveltanut suojauslaskentaa Itella Venäjän USD -määräisiä vuokramaksuja suojaaville valuuttajohdannaisille.

                 

Rahoitusinstrumenttien merkittävimmät transaktioriskit tilinpäätöshetkellä

2017

 

EUR-yhtiöt

         

RUB-yhtiöt

miljoonaa euroa

 

RUB

SEK

NOK

PLN

USD

 

USD

Myyntisaamiset ja ostovelat

 

-

-2,7

0,0

-0,2

0,1

 

0,0

Lainat ja pankkitilit*

 

22,0

-5,1

-2,0

1,0

0,1

 

0,0

Johdannaiset**

 

-

5,1

2,0

-1,0

0,0

 

3,0

Avoin positio

 

22,0

-2,7

-0,1

-0,2

0,2

 

3,0

                 

2016

 

EUR-yhtiöt

         

RUB-yhtiöt

miljoonaa euroa

 

RUB

SEK

NOK

PLN

USD

 

USD

Myyntisaamiset ja ostovelat

 

0,5

-1,8

-0,1

-

5,3

 

-0,1

Lainat ja pankkitilit*

 

29,0

-0,9

-1,9

1,2

0,2

 

0,0

Johdannaiset**

 

-

0,9

1,9

-1,1

-

 

3,4

Avoin positio

 

29,5

-1,8

-0,1

0,0

5,5

 

3,3

                 

2015, oikaistu

 

EUR-yhtiöt

         

RUB-yhtiöt

miljoonaa euroa

 

RUB

SEK

NOK

PLN

USD

 

USD

Myyntisaamiset ja ostovelat

 

0,1

-2,7

-0,3

0,0

3,0

 

0,2

Lainat ja pankkitilit*

 

14,8

-2,6

0,8

1,6

0,4

 

0,0

Johdannaiset**

 

-

2,6

-1,2

-1,5

-

 

-

Avoin positio

 

14,8

-2,7

-0,7

0,1

3,4

 

0,2

                 

* Sisältää rahavarat, korolliset saamiset ja velat

** Sisältää suojaustarkoituksessa pidettävät johdannaiset

                 

Valuuttojen herkkyysanalyysi perustuu muissa kuin konserniyhtiöiden omassa toimintavaluutassa oleviin eriin taseessa tilinpäätöshetkellä. Analyysi sisältää vain rahoitusinstrumenteista johtuvat valuuttariskit. Tällä tavalla laskettuna euron valuuttakurssin 10 % vahvistuminen kaikkiin valuuttoihin nähden tilinpäätöshetkellä vaikuttaisi -0,8 (2016: -3,9, 2015: -1,7) miljoonaa euroa konsernin tulokseen ennen veroja. Vastaavasti dollarin valuuttakurssin 10 % vahvistuminen ruplaan nähden vaikuttaisi +0,3 (2016: +0,3, 2015: 0,0) miljoonaa euroa konsernin tulokseen ennen veroja.

                 

Merkittävimmät translaatioriskit tilinpäätöshetkellä

                 

Nettosijoitukset

               

miljoonaa euroa

       

RUB

SEK

NOK

PLN

2017

       

76,4

27,0

4,4

7,2

2016

       

99,7

25,1

7,2

7,1

2015

       

83,0

18,4

5,6

6,9

                 

Nettosijoituksia ei ole suojattu esitetyillä tilinpäätöshetkillä.

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille sijoitustensa ja korollisten velkojensa kautta. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkokulut ja tasoittaa korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta konsernin tuloslaskelmassa. Rahoituspolitiikan mukaan velkasalkun korkoriskiä hallitaan tasapainottamalla vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten lainojen osuutta velkasalkusta huomioiden velkasopimusten lukumäärä, maturiteetti ja euromäärä sekä markkinatilanne. Kiinteäkorkoisten lainojen osuus kaikista lainoista tulee olla vähintään 20% mukaan lukien korkojohdannaiset. Korollisten rahoitusvarojen osalta korkoriskiä hallitaan sijoittamalla rahoitusvaroja eri sijoitusluokkiin, korkosidonnaisuusaikoihin sekä maturiteetteihin. Korollisten saatavien ja velkojen korkoriskiä voidaan suojata hajauttamisen lisäksi koronvaihto-, korko-optio- ja korkotermiinisopimuksilla.

                 

Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli korollisia velkoja 120,0 (2016: 132,1; 2015: 290,3) miljoonaa euroa ja korollisia saamisia 163,4 (2016: 215,1; 2015: 353,8) miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli pitkäaikaista vaihtuvakorkoista lainaa 60,0 miljoonaa euroa ja lyhytaikaista kiinteäkorkoista lainaa 40,0 miljoonaa euroa. Vaihtuvakorkoinen laina oli kokonaan suojattu koronvaihtosopimuksella kiinteäkorkoiseksi. Konserni on soveltanut suojauslaskentaa lainaa suojaavalle koronvaihtosopimukselle.

                 

Vuonna 2011 liikkeelle laskettu joukkovelkakirjalaina 100,0 miljoonaa euroa maksettiin kokonaisuudessaan pois joulukuussa 2017.

                 

Korolliset saamiset ja velat koronmuutoksen ajankohdan mukaan ryhmiteltyinä

2017

               

miljoonaa euroa

       

alle 1 v.

1–5 v.

yli 5 v.

Yhteensä

Korolliset saamiset

       

-152,2

-11,2

 

-163,4

Lainat rahoituslaitoksilta

       

59,9

   

59,9

Yritystodistukset

       

40,0

   

40,0

Rahoitusleasingvelat

       

9,5

9,7

0,0

19,3

Muut velat

       

0,8

   

0,8

Nettovelka

       

-42,0

-1,4

0,0

-43,4

Koronvaihtosopimusten vaikutus

-60,0

 

60,0

0,0

Yhteensä

       

-102,0

-1,4

60,0

-43,4

                 

2016

               

miljoonaa euroa

       

alle 1 v.

1–5 v.

yli 5 v.

Yhteensä

Korolliset saamiset

       

-192,2

-20,8

-1,6

-214,6

Joukkovelkakirjalaina

       

99,9

   

99,9

Rahoitusleasingvelat

       

12,3

19,2

0,2

31,6

Muut velat

       

0,2

0,4

 

0,6

Nettovelka

       

-79,9

-1,3

-1,4

-82,5

Koronvaihtosopimusten vaikutus

       

Yhteensä

       

-79,9

-1,3

-1,4

-82,5

                 

2015

               

miljoonaa euroa

       

alle 1 v.

1–5 v.

yli 5 v.

Yhteensä

Korolliset saamiset

       

-319,3

-33,0

-1,5

-353,8

Joukkovelkakirjalaina

       

150,4

99,8

 

250,2

Rahoitusleasingvelat

       

13,2

26,3

 

39,5

Muut velat

       

0,0

0,5

 

0,6

Nettovelka

       

-155,7

93,6

-1,5

-63,6

Koronvaihtosopimusten vaikutus

0,0

   

0,0

Yhteensä

       

-155,7

93,6

-1,5

-63,6

                 

Korkojen herkkyysanalyysi sisältää korolliset saamiset ja velat sekä korkojohdannaiset. Korkojen yhden prosenttiyksikön nousu tilinpäätöshetkellä vaikuttaisi konsernin tulokseen ennen veroja seuraavan 12 kuukauden aikana +0,5 (2016: +0,1, 2015: -0,1) miljoonaa euroa ja omaan pääomaan +3,9 (2016: +0,1, 2015: -0,1) miljoonaa euroa ennen verovaikutusta.

Sähkön hintariski

Sähkön hintariskin hallinnan tavoitteena on pienentää sähkön hinnan vaihtelusta syntyvää volatiliteettia konsernin kassavirroissa ja tuloksessa. Konserni hyödyntää hintakiinnitettyjä sähkötuotteita pienentääkseen sähköhankintoihinsa liittyvää hintariskiä. Heinäkuuhun 2016 asti konserni hyödynsi suojauksissa vakioituja, markkinoilla noteerattuja johdannaistuotteita. Sähköjohdannaisia käytettiin ainoastaan suojaustarkoituksessa, mutta IFRS:n tarkoittama suojauslaskenta ei ollut käytössä.

Johdannaissopimukset

 

2017

               

miljoonaa euroa

       

Nimellisarvo

Netto

käypä arvo

Posi-

tiivinen

käypä arvo

Nega-

tiivinen

käypä arvo

Valuuttatermiinit, ei suojauslaskennassa

10,3

-0,2

0,0

-0,2

Valuuttatermiinit, suojauslaskennassa

       

3,1

-0,1

-

-0,1

Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennassa

60,0

-0,9

-

-0,9

Osakejohdannaiset, asetettu myyntioptio

-

-4,8

-

-4,8

                 

2016

               

miljoonaa euroa

       

Nimellisarvo

Netto

käypä arvo

Posi-

tiivinen

käypä arvo

Nega-

tiivinen

käypä arvo

Valuuttatermiinit, ei suojauslaskennassa

4,6

0,0

0,0

0,0

Valuuttatermiinit, suojauslaskennassa

3,4

0,0

-

0,0

                 

2015

               

miljoonaa euroa

       

Nimellisarvo

Netto

käypä arvo

Posi-

tiivinen

käypä arvo

Nega-

tiivinen

käypä arvo

Valuuttatermiinit, ei suojauslaskennassa

8,6

0,0

0,1

0,0

Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa

70,0

1,9

1,9

 

Sähköjohdannaiset, ei suojauslaskennassa

2,5

-0,9

 

-0,9

Rahoitusinstrumenttien netottaminen

 

Johdannaisvarat

         

2017

2016

2015

Bruttomäärinä taseessa esitetyt johdannaisvarat

0,0

0,0

2,0

Nettoutusjärjestelyn alaisiin varoihin liittyvät johdannaisvelat

0,0

0,0

0,0

Nettomäärä

         

0,0

0,0

1,9

                 

Johdannaisvelat

         

2017

2016

2015

Bruttomäärinä taseessa esitetyt johdannaisvelat

1,1

0,1

0,9

Nettoutusjärjestelyn alaisiin velkoihin liittyvät johdannaisvarat

0,0

0,0

0,0

Nettomäärä

         

1,1

0,0

0,9

                 

Johdannaissopimusten yleinen nettoutusjärjestely on voimassa vastapuolen sopimusrikkomus-, maksukyvyttömyys- tai konkurssitilanteissa. Johdannaisia ei ole netotettu taseessa.

                 

Päätemaksuvarat

         

2017

2016

2015

Bruttomäärinä taseessa esitetyt päätemaksuvarat

69,8

67,0

51,7

Nettoutusjärjestelyn alaisiin saamisiin liittyvät päätemaksuvelat

56,9

52,6

38,0

Nettomäärä

         

12,8

14,4

13,7

                 

Päätemaksuvelat

         

2017

2016

2015

Bruttomäärinä taseessa esitetyt päätemaksuvelat

80,1

63,0

52,1

Nettoutusjärjestelyn alaisiin velkoihin liittyvät päätemaksuvarat

56,9

52,6

38,0

Nettomäärä

         

23,2

10,4

14,1

                 

Kansainvälisiin postilähetyksiin liittyvät päätemaksut ovat nettoutusjärjestelyn alaisia. Nettoutusjärjestelyt määritellään kansainvälisissä monenvälisissä sopimuksissa, kuten Maailman Postiliiton sopimuksessa. Päätemaksuja ei ole netotettu taseessa. Päätemaksusaamiset ovat taseen myyntisaamisissa ja muissa saamisissa ja niihin sisältyvät laskutetut ja jaksotetut saamiset sekä maksetut ennakkomaksut. Päätemaksuvelat ovat tase-erissä ostovelat ja muut velat sekä saadut ennakot ja niihin sisältyvät laskutetut ja jaksotetut velat sekä saadut ennakkomaksut. Maksetut ja saadut ennakkomaksut eivät sisälly rahoitusvaroihin ja -velkoihin.

Likviditeettiriski

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan sitä, että konsernin likviditeettireservi ei riitä kattamaan konsernin sitoumuksia tai investointimahdollisuuksia tai että tarvittavan jälleen- tai lisärahoituksen kustannus on poikkeuksellisen korkea. Konsernin kassavirtojen suuren päivittäisen vaihtelun aiheuttaman likviditeettiriskin minimoimiseksi panostetaan kassanhallintaan ja likviditeettisuunnitteluun. Rahavarojen ja likvidien sijoitusten lisäksi konsernilla on rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi rahoitusreservinä sitova 150,0 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti, joka erääntyy vuonna 2019 sekä ei-sitova 200,0 miljoonan euron yritystodistusohjelma. Tämän lisäksi konsernilla on nostamaton 60,0 miljoonan euron sitova luottolimiittisopimus, joka erääntyy vuonna 2022.

                 

Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli likvidejä varoja sekä käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä 333,7 (2016: 309,9; 2015: 408,8) miljoonaa euroa. Likvideihin varoihin sisältyvät rahavarat sekä jälkimarkkinakelpoiset sijoitukset, joiden jälkimarkkinakelpoisuus on turvattu sekä liikkeellelaskun likvidin koon että liikkeellelaskijan luottokelpoisuuden johdosta. Lisäksi konsernilla oli käyttämätöntä yritystodistusohjelmaa tilinpäätöshetkellä 160,0 (2016: 200,0; 2015: 200,0) miljoonaa euroa.

                 

miljoonaa euroa

         

2017

2016

2015

Rahavarat

         

86,0

82,0

130,1

Rahamarkkinasijoitukset ja sijoitukset joukkovelkakirjalainoihin

37,7

77,9

128,8

Likvidit varat

         

123,7

159,9

258,9

                 

Rahoitusvelkojen ja johdannaisten sopimusperusteiset rahavirrat, jotka sisältävät korot

                 

2017

               

miljoonaa euroa

   

2018

2019

2020

2021

2022–

Yhteensä

Lainat rahoituslaitoksilta

   

0,4

0,4

0,4

0,4

60,9

62,4

Yritystodistukset

   

40,0

       

40,0

Rahoitusleasingvelat

   

9,9

9,6

0,2

0,0

0,0

19,8

Muut velat

           

0,8

0,8

Ostovelat ja muut velat

   

155,8

       

155,8

Johdannaiset:

               

Korkojohdannaiset, nettoarvo

   

0,4

0,4

0,4

0,4

1,1

2,7

Valuuttajohdannaiset, suoritettavat rahavirrat

   

13,4

       

13,4

Valuuttajohdannaiset, saatavat rahavirrat

   

-13,2

       

-13,2

Osakejohdannaiset, suoritettavat rahavirrat

         

4,8

 

4,8

Yhteensä

   

206,7

10,4

1,0

5,6

62,8

286,6

                 

2016

               

miljoonaa euroa

   

2017

2018

2019

2020

2021–

Yhteensä

Joukkovelkakirjalainat

   

104,6

       

104,6

Rahoitusleasingvelat

   

13,0

18,8

0,6

0,2

0,2

32,8

Muut velat

   

0,2

0,4

     

0,5

Ostovelat ja muut velat

   

121,0

       

121,0

Johdannaiset:

               

Valuuttajohdannaiset, suoritettavat rahavirrat

   

8,0

       

8,0

Valuuttajohdannaiset, saatavat rahavirrat

   

-7,9

       

-7,9

Yhteensä

   

238,9

19,2

0,6

0,2

0,2

259,1

                 

2015

               

miljoonaa euroa

   

2016

2017

2018

2019

2020–

Yhteensä

Joukkovelkakirjalainat

   

161,2

104,6

     

265,8

Rahoitusleasingvelat

   

14,2

27,1

0,1

0,0

0,2

41,6

Muut velat

   

0,0

0,5

     

0,6

Ostovelat ja muut velat

   

107,7

       

107,7

Johdannaiset:

               

Korkojohdannaiset, nettoarvo

   

-2,2

       

-2,2

Valuuttajohdannaiset, suoritettavat rahavirrat

   

8,6

       

8,6

Valuuttajohdannaiset, saatavat rahavirrat

   

-8,6

       

-8,6

Sähköjohdannaiset, suoritettavat rahavirrat

   

0,7

0,2

     

0,9

Yhteensä

   

281,7

132,4

0,1

0,0

0,2

414,4

                 

Rahoitusleasingvelat ovat tosiasiallisesti vakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin vuokranantajalle. Muut lainat ovat vakuudettomia.

Luotto- ja vastapuoliriski

Konsernin likvidit varat sijoitetaan hallitukselta saatujen valtuuksien puitteissa hyvän luottokelpoisuuden omaavien yritysten, pankkien ja valtioiden velkasitoumuksiin ja joukkovelkakirjalainoihin sekä pankkitalletuksiin. Johdannaissopimuksia tehdään vain vakavaraisten pankkien ja luottolaitosten kanssa. Sijoitusten ja johdannaissopimusten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää. Rahoitustoiminnasta ei ole aiheutunut luottotappioita tilikauden aikana.

                 

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät eivät ole olennaisia johtuen konsernin suuresta asiakaskannasta. Myyntisaamisten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää. Myyntisaamisiin sisältyy nettoutusjärjestelyn alaisia päätemaksusaamisia 34,5 (2016: 33,0, 2015: 22,5) miljoonaa euroa, joihin liittyvät päätemaksuvelat ja saadut ennakkomaksut konsernilla on oikeus netottaa. Yli 181 päivää erääntyneet myyntisaamiset koostuvat päätemaksusaamisista ja niihin liittyvä luottotappioriski on vähäinen nettoutusjärjestelyn takia. Tilikaudella on kirjattu luottotappioita 1,0 (2016: 1,0 2015: 0,7) miljoonaa euroa.

                 

Myyntisaamisten ikäjakauma

                 

miljoonaa euroa

         

2017

2016

2015

Erääntymättömät myyntisaamiset

200,4

199,3

164,8

1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset

24,4

19,0

21,4

31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset

2,4

2,0

3,0

61–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset

0,8

1,0

1,6

91–180  päivää erääntyneet myyntisaamiset

0,8

1,9

0,0

181–365 päivää erääntyneet myyntisaamiset

7,1

2,3

0,0

Yhteensä

         

236,1

225,5

190,8

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa liiketoimintojen tarvitsema rahoitus ja konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa. Vaikka konsernilla ei ole luottoluokituslaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta, on tavoitteena ylläpitää pääomarakenne, joka oikeuttaisi hyvään luottoluokitukseen (investment grade). Yhtiön hallitus arvioi pääomarakennetta säännöllisesti. Konsernin lainasopimuksiin liittyvät kovenantit ovat tavanomaisia ehtoja, jotka muun muassa rajoittavat vakuuksien antoa, liiketoiminnan oleellista muuttamista sekä omistajuudessa tapahtuvia määräenemmistömuutoksia. Konserni on täyttänyt kovenanttiehdot tilikausina 2017, 2016 ja 2015. Konsernin lainasopimuksissa ei ole tunnuslukukovenantteja.

                 

Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä omavaraisuusasteella, nettovelalla ja nettovelkaantumisasteella.  

                 

Nettovelka

         

2017

2016

2015

oikaistu

Korolliset lainat

120,0

132,1

290,3

Rahavarat

86,0

82,0

130,1

Maturiteetiltaan yli 3 kuukauden sijoitukset

37,7

77,9

128,8

Saamistodistukset

39,7

54,7

95,0

Yhteensä

         

-43,4

-82,5

-63,6

                 

Omavaraisuusaste, %

48,8

54,9

46,9

Nettovelkaantumisaste (gearing), %

-8,8

-13,6

-10,9

Nettovelkojen täsmäytyslaskelma

 

miljoonaa euroa

   

Rahoitus-

velat

Rahoitus

leasing-

velat

Rahoitusvelat yhteensä

Likvidit varat

Saamis-

todistukset

Nettovelka yhteensä

Kirjanpitoarvo

 

1.1.2017

100,4

31,6

132,1

159,9

54,7

-82,5

Rahavirta

   

0,3

-12,7

-12,4

-34,5

-15,0

37,2

Liiketoimintojen hankinnat

   

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

Valuuttakurssien muutosten vaikutus

   

0,0

0,0

0,0

-0,7

0,0

0,7

Muut ei-kassaperusteiset muutokset

   

0,0

0,3

0,3

-1,0

0,0

1,2

Kirjanpitoarvo

 

31.12.2017

100,7

19,3

120,0

123,7

39,7

-43,4

Käyvät arvot

 

31.12.2017

101,0

19,3

120,3

     
                 

miljoonaa euroa

   

Rahoitus-

velat

Rahoitus

leasing-

velat

Rahoitusvelat yhteensä

Likvidit varat

Saamis-

todistukset

Nettovelka yhteensä

Kirjanpitoarvo

 

1.1.2016

250,8

39,5

290,3

258,8

95,0

-63,6

Rahavirta

   

-159,6

-11,6

-171,2

-100,2

-40,3

-30,7

Liiketoimintojen hankinnat

   

9,8

2,2

12,1

1,0

0,0

11,1

Valuuttakurssien muutosten vaikutus

   

0,1

0,0

0,1

0,8

0,0

-0,7

Muut ei-kassaperusteiset muutokset

   

-0,7

1,4

0,7

-0,5

0,0

1,2

Kirjanpitoarvo

 

31.12.2016

100,4

31,6

132,1

159,9

54,7

-82,5

Käyvät arvot

 

31.12.2016

104,3

31,6

135,9

     
                 

miljoonaa euroa

   

Rahoitus-

velat

Rahoitus

leasing-

velat

Rahoitusvelat yhteensä

Likvidit varat

Saamis-

todistukset

Nettovelka yhteensä

Kirjanpitoarvo

 

1.1.2015

251,6

43,9

295,5

184,5

12,0

98,9

Rahavirta

   

4,3

-12,2

-8,0

75,4

83,0

-166,3

Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit

   

-3,5

0,0

-3,5

0,0

0,0

-3,5

Valuuttakurssien muutosten vaikutus

   

0,0

0,0

0,0

-0,3

0,0

0,3

Muut ei-kassaperusteiset muutokset

   

-1,5

7,9

6,3

-0,9

0,0

7,1

Kirjanpitoarvo

 

31.12.2015

250,8

39,5

290,3

258,9

95,0

-63,6

Käyvät arvot

 

31.12.2015

258,1

39,5

297,7